Kahden suuren kauppahuoneen vararikko tämän syksyn kuluessa on antanut mieheni liikeasioille niin kovan täräyksen, että… että… minun täytyy sanoa se, ystäväni — että pelkään, ettei ainoastaan sinun myötäjäisesi, vaan kaikki on mennyt.
En uskalla ajatella eteenpäin, sillä pilvi pimittää mieleni, kuten silmänikin.
Näiden kauheiden olosuhteiden vallitessa ja kun olisi aivan hyödytöntä, että sinä puhuisit appesi kanssa — joka sitäpaitsi on sellaisessa mielentilassa, että minä todellakin pelkään hänen puolestaan — on minulla ainoastaan yksi neuvo annettavana sinulle, mutta se on järkevä ja ainoa, jota sinun tulee noudattaa.
Kirjoita kunnon isällesi. Sillä aikaa täytyy huonekalukauppiaan odottaa, kuten muidenkin, sillä saat tietysti laskut kaikesta muustakin.
Oikeastaan käy kaikki kuitenkin kuten isäsi on toivonut. Hän saa nyt itse pitää huolta taloudestanne ja hänen hellä ja rehellinen sydämensä on, kuten sinunkin, liian jalo pannakseen meidän syyksemme onnettomuutta, jota emme voi ehkäistä.
En tahdo puhua omista kärsimyksistäni.
Olkoon kylliksi sanottu, että ne kävisivät yli voimieni, ellen tietäisi, että lapseni tahtovat tehdä kaiken lieventääkseen niitä.
Tällä koettelemuksen hetkellä kiitän Jumalaa, että tyttäreni sai puolison, joka ei mennyt ja jonka ei tarvinnut mennä naimisiin rahojen tähden.
Rauhoita Jumalan tähden Viktorine rukkaani ja ole hänelle aina arvokkaana ja suopeana tukena, pyytää sinun syvästi liikutettu, mutta aina uskollinen anoppisi
Heloise H.