"Kiitos vaan, olen etsimässä ravintolaa."
Lääkärimme meni puristamaan toverinsa kättä; he puhelivat kaikessa rauhassa ja sillä välin heidän apulaisensa ottivat kulauksen viiniä ja venäläinen pyöritti silmiään tuskasta irvistellen.
"Katsokaa, Duchêne, menette vaan tätä katua — ravintola on vastapäätä kaivoa tuolla, näettekö?"
"Kyllä."
"Tuolla vastakkaisella puolella."
"Kiitos."
Toinen meni ja lääkärimme huusi vielä hänen jälkeensä:
"Hyvää ruokahalua, Duchêne!"
Sitte palasi hän venäläisen luo, joka odotti häntä, ja leikkasi aluksi kaulaan haavan, joka ulottui niskasta olkapäähän. Hän työskenteli tuiman näköisenä ja virkkoi apulaisilleen:
"No, herraseni, saatteko mitään aikaan?"