Ja keltaiset lehdet tanssivat tuulessa.
Mutta kun he olivat vähän aikaa vaitiollen kävelleet, sanoi tyttö hellästi:
— Rakas, näen että sinulla on huolia. Miksi salaat ne minulta? Voithan toki kaikki asiat kertoa omalle pikku tytöllesi. Sano, mikä sinua painaa!
Hän katsoi armastaan kosteakiiltoisin silmin. Mutta mies tuijotti alas katukäytävään ja pyysi lainaksi kahtakymmentä markkaa.
Tytön katse kirkastui; riemuiten hän aukaisi laukkunsa ja pisti kokoonrypistetyn setelin miehen kouraan.
Kuinka iloinen hän olikaan voidessaan auttaa rakastettuaan. Suuri onnentunne täytti hänen pienen sydämensä. Ja hän ajatteli itsekseen: Kylläpä oli hyvä, etten eilen tullut ostaneeksi niitä ruskeavartisia lakkakenkiä, joita varten olen rahojani säästellyt…
Samassa mies muisti, että hänellä oli tärkeä asia toimitettavana.
Ja he erosivat.
Kun tyttö palasi sikarikauppaansa, oli hänen mielensä kirkas ja kevyt.
Ja hänen äänestään soivat heleät hopeatiuvut, kun hän ostajia palveli.
* * * * *