— Olette oikeassa. Minulla ei ainakaan tällä kertaa ole vastausta kysymykseenne. Luonnollistahan on, että mitä enemmän etenen synnyinmaastani, sen totisemmaksi käyn. Tämä meri, joka teistä tuntuu niin ihanalta, rupeaa tuntumaan minusta erämaalta. Älkää, rakkaat pojat, tehkö minulle tästä lähin noin vakavia kysymyksiä, sanoi Chimb.
Olemme keskellä kaakkoispasaadia. Siis maailman ihanimmassa vyöhykkeessä. Tuuli on muuttumaton; sen voima ja suunta aina sama. Merimiesten ja naistenkin tuuli on hyvä. Kaikki rakentavat tulevaisuuden linnoja. Aurinko nousee joka aamu merikylvystään puhtaana, kirkkaana ja alastomana. Kun kuningatar on korennon korkuisella, ei se enää näytä ihanaa alastomuuttaan syntisille. Se on vetänyt ylleen sädeharsonsa, jonka lävitse ainoastaan kotkansilmä voi nähdä. Chimbkin on taas käynyt iloiseksi, hän nauttii erikoisesti auringon laskusta mereen. Kotimaansa rannalla hän on nähnyt saman auringon laskevan mereen, mutta ei nousevan siitä.
Columbiassa on tuntuva vedenpuute. Siihen olemme me merimiehet tottuneet, eivätkä rouva Fiddler, neiti Teresia eikä Lelukaan valita. Mutta Chimb ei janotessaan voi unohtaa de los Andesin lähteiden kirkkaan kylmää, hyvänmakuista vettä. Mahdollisesti ei Port Williamista otettu vesi ollut hyvää, koska se on ruvennut ennen aikojaan mätänemään. Väliin saa kauan säilyvää vettä, väliin taas nopeasti pilaantuvaa. Suurin syy veden pilaantumiseen on kuitenkin se, ettei vanhoja vesitynnyreitä saa kyllin puhtaiksi, ennen kuin ne täytetään uudella. Veden loppumiseen taas on laivan naisväki syypää; he ovat liian paljon pesseet itseään ja vaatteitaan. Usein öiseen aikaan naiset hiipivät vesitynnyreiden luo ja varastavat tätä jumalten juomaa. Tavallisesti silloin niin hyvin päällystö kuin miehistökin murahtaa. Chimb taitaa olla suurin vesivaras, mutta kun hän menee vesitynnyrille, ei kukaan ole huomaavinaankaan, vaan kääntyy toisaalle.
Ei ole ollut yhtä ainoata sadetta siitä lähtien kun jätimme Falklannin saaret. Columbia lähenee päiväntasaajaa. Kaakkoispasaadin alue loppuu kohta. Emme viime päivinä enää ole olleet tekemisissä pasaadituulten kanssa. Päiväntasaajan molemmilla puolilla tuuli puhaltaa hiljaa sieltä ja täältä tai ei ollenkaan. Muuttelevaisen tuulen vyöhyke ulottuu pari, kolme astetta päiväntasaajan molemmille puolille, ja sanotaan sitä tyyneksi alueeksi (Calm region). Tämän yli on purjehtijan usein vaikea päästä: on joko ihan tyyni, tai kuljettaa muuttelevainen hiljainen tuuli laivaa edestakaisin. Vedenpuute Columbiassa on ankara. Vesiannos pienenee päivä päivältä. Luotetaan kuitenkin siihen, että päiväntasaaja antaa vettä. Chimb kärsii nurkumatta janoa ja tahtoo luovuttaa annoksensa muille. Hän vain kastelee huuliaan vedellä.
Eräänä yönä liu'uimme hiljaa myötätuulen puhaltaessa, ilman mitään juhlamenoja päiväntasaajan yli. Aamulla oli taivas täynnä pilviä ja pohjoisesta päin kuului hiljaista ukonjyrinää ja näkyi salamaniskuja.
— Kohta saamme vettä, sanoi Andrew Kelly, joka on ruorissa. Tähän vastasi Chimb:
— En usko. Uskon Suuren Hengen päättäneen näännyttää meidät janoon, vaikka vettä on allamme ja päällämme.
— Älkää puhuko, rakas signorita, Suuresta Hengestä, älkää kääntykö esi-isienne pakanalliseen uskoon. Tehän olette kristitty, sanoi Andrew Kelly.
Kun tulin vähää ennen kahdeksan lasia (kello kahdeksan aamulla) Jim Pegin kanssa lokaamaan, näin kapteenin taluttavan Chimbiä kajuuttaan. Mikähän nyt on, ajattelin. Ehkä tyttö on saanut meritaudin, ehkä häntä vaivaa "vesikauhu", tai hänen janonsa on käynyt sietämättömäksi. Oma syynsä, mutta kohta saamme vettä taivaasta.
Taivaastapa ei tullutkaan vettä heti. Pilvet putosivat alas sakeana sumuna, joka oli niin paksua ja vetistä, että se juoksi. Pyyhkimällä kattoja ja kansia köysiluudalla olisi voinut saada jonkin määrän vettä, mutta se olisi ollut liian likaista juotavaksi. Parin tunnin perästä rupesi hiljaa tuulemaan pohjoisesta. Tuuli vei sumun ja kuljetti laivan etelää kohti. Vauhti oli niin hiljainen, ettei laiva totellut peräsintä, vaan kulki eri asennoissa päiväntasaajaan päin. Valaistus oli kummallinen, ei se ollut päivänvaloa eikä kuunvaloa, koska kuuta ei näkynyt, vaan se oli salaperäistä, kaameata. Arviomme mukaan oli laivamme uudelleen leikannut päiväntasaajan.