— En minä osaa.
— Enkä minäkään osaa opettaa; se on naisten työtä. Mutta minä voin näyttää, minkänäköiset ne olivat ensimmäisissä mokkasiineissa mitkä minulla on koskaan ollut; niitä en hevillä unohda, sillä itse kaadoin puhvelin ja näin alun pitäen, kuinka ne tehtiin. — Hän olisi voinut lisätä, että hän sitten nai sen skuootytön joka helmet ompeli, mutta sitäpä hän ei sanonut.
Tähän tapaan ne olivat. Nämä kolmikulmaiset punaiset ja valkoiset kuviot, joita on ympäriinsä, ovat niitä, kukkuloita, joiden poikki mokkasiinien piti minua saatella hyvässä turvassa. Kantapäässä on pieni sininen polku, joka on tyhjä; se merkitsee sitä, mikä on takanapäin, mennyttä. Rinnassa on kolme punaista, valkoista ja sinistä polkua, joita minä muka mokkasiinit jalassa kuljen: ne ovat edessäpäin — vievät tulevaisuuteen. Jokaisella polulla on paljon asioita, enimmäkseen riistaa ja metsästystä, ja jokainen polku päättyy kotkan sulkaan — se on kunniaa se. Voithan maalata ne tähän tapaan, kun ne ovat valmiit. No niin, pujotetaan nyt neulan silmään hyvä vahva suonen kappale ja ommellaan päällinen kiinni — taikka jos sinulla on naskali, niin tulemme toimeen neulatta — ja on pidettävä tarkkaan silmällä, että pistot tulevat ulos anturanahan reunasta eivätkä kulje läpi nahan sitten ne eivät kulu poikki. Tällä tavalla.
Siihen tapaan he sitten pistelivät kömpelösti Guin virnistellessä ja tirskuessa ja Samin tuumiessa, että kyllä Si Lee olisi parempi skuoo kuin kumpikaan heistä.
Kun antura ja päällinen olivat aivan pehmeät, niin he saattoivat kääntää mokkasiinin nurin niin usein kuin halutti — ja heitä kyllä halutti; asia näytti vaativan, että se oli aina vähän väliä käännettävä nurin. Mutta lopulta molemmat kappaleet olivat ympäriinsä yhteen ommellut, kannan leikkaus pantiin sukkelaan kiinni, tehtiin neljä paria paulareikiä ja niihin pujoteltiin paulaksi neljänkymmenen viiden senttimetrin mittainen pehmeästä nahasta leikattu kaistale.
Jan maalasi sitten päällisen intiaaniväreillään sillä tavalla kuin
Kaleb oli neuvonut, ja mokkasiinit olivat näin valmiit.
Skuoo olisi tehnyt puolen tusinaa hyviä mokkasiinipareja samassa ajassa kuin Jan ja Kaleb tämän yhden tökerötekoisen parin, mutta hän ei olisi ollut kättensä työhön yhtä tyytyväinen kuin he.
XIV
KALEBIN ELÄMÄNVIISAUTTA
Minkin jäljet ilmaantuivat tuon tuostakin puron rannalle Janin multa-albumiin, ja lopulta eräs näistä väsymättömistä vakoojista ilmoitti sekä minkkien että skunkkien nykyisin käyvän wakan-kalliolla pitämässä yöllisiä kestejä.