XVIII
HUUHKAJAT JA ILTAKOULU
Sam kävi eräänä iltana ulkona vielä viimeisen kerran tähtiä katsomassa, ennen kuin lähti levolle.
Huuhkaja oli vähän matkan päässä huhuillut.
— Huu-huhuu-huhu-huuu.
Mikäs muu kuin juuri tuo huuhkaja hänen siinä katsellessaan ääneti liiti parinkymmenen askelen päähän maahan pystytetyn taikariu'un päähän.
— Jan! Jan! Anna jouseni ja nuoleni, sukkelaan! Täällä on huuhkaja — kanavaras; se on luvallista riistaa.
— Hän vain pilailee kanssasi, Jan, sanoi Gui uneliaasti vuoteeltaan.
— Minä en menisi!
Mutta Jan hyökkäsi ulos vieden sekä omansa että Samin aseet. Sam ampui suurta sulkalintua, mutta ilmeisestikin ohi, sillä huuhkaja levitti siipensä ja liiti pois.
— Siinä nyt menee paras nuoleni. Se oli "Varma kuolema".