(Oi sinä kaikkein pyhin ja hurskain
Sulo impi Maaria.
Äiti armahin, saastumaton
Rukoile puolestamme).
— Kuka täällä latinaa laulaa? kysyin.
— Naantalin nunnat ja muut katoliset immet keskiajalta. He asuvat tuolla lehdossa eräässä komeassa luostarissa. Joka ilta he ylistävät taivaan kuningatarta, joka aamu niinikään. Joka yö taas… No, tästä en kehtaa kertoa. Kuuluvat olevan vihanvimmoissa siitä, että Lemminkäinen lähetettiin sielunvaellukselle. Lemminkäinen saapui joka ilta auringon laskettua luostariin ja lähti aamun sarastaessa. Vielä näkee köysitikapuun jäljet muurissa, josta Lemminkäinen kiipesi luostariin. Samanlaiset jäljet kuuluvat näkyvän jokaisen naisluostarin muurista.
— Mitä kirjaa luette?
— Se on saksalainen aikakauskirja "Die neue Generation."
— Oivallinen julkaisu! Kuinka pitkältä vielä kestää tätä Impilahtea?
Minussa on herännyt kipeä kaipuu pois tyynien naisten seuraan.
— On sitä vielä joitakin peninkuormia. Olette tilaisuudessa vielä kokemaan, että minä olen oikeassa. Minä elin "als würdge Magd", mutta luuletteko, että kukaan minua silti kunnioitti. Haukkuivat vaan "vanhaksi piiaksi". Kirkossa jumaloidaan "puhdasta impeyttä", kirkon ulkopuolella sitä ivataan ja pilkataan. Onko siinä oikeutta ja kohtuutta? Vastatkaa mies!
— Ei ole. Te olette palvelleet aasialaista aatetta. Se on harhaviettisten miesten keksimä, luonnoton ja seurauksiltaan tuhoisa. Luoja ei salli, että hänen lakejaan loukataan. — Mutta Te olette terveen ja terhakan näköinen.
— Minut ylläpiti pyhä viha.
— Saatte vihata vielä satoja vuosia, ennen kuin muutosta saatte aikaan. Ihmiset eivät palvele luojaansa vain omia keksimiä jumaliaan. Ja jumalat ovat ihmissyöjiä.