— Mistä maasta te sitte olette?
— Suomesta.
— Murhamiestenkö maasta?
— Niin. Häpeä tunnustaa.
— Kaikki kansat tätä nykyä murhaavat. Se on nyt taas sitä aikaa. Mutta sopu sodasta syntyy.
Nainen poistui huoneesta.
— Näitkö setä, kuinka sillä naisella oli korkea nenä ja kipeät silmät.
— Ehkä se on Lea, Jaakopin vaimo. Leasta sanotaan raamatussa, että hän oli "pehmiä silmistään".
— Minä kysyn, miten pikku Benjamin jaksaa. Minä pidän Benjaminista niin hirvittävästi, sanoi Impi.
Nainen kantoi illallisen sisään. Tarjottimella oli kaksi kyrsää, kaksi sämpylää, vohlan lihaa, rieskaa ja hunajaa, aivan sitä mitä raamatun kertomuksissa on mainittu enkelien ja henkiolentojen nauttivan.