— Kaikki rumat naiset ovat sellaisia. Kauniilla naisilla ei ole aikaa ajatella. Heidän aikansa hupenee keimailussa.
Lea poistui kaltiaisia noutamaan. — Syötyämme läksi Lea saattamaan meidät makuuhuoneeseen. Kuljimme hississä 77:een kerrokseen. Ovi avattiin upeaan huoneeseen, ja Venus tähti loimotti katossa.
— Minun täytyy edeltäkäsin ilmoittaa, että huoneesta puuttuu kaikki irtonaiset esineet. Täältä kautta kulkee nimittäin venäläisten tie Suuren-Karhun tähtisikermään, ja ne vievät mukanaan, minkä irti saavat, yksin yöastiatkin, sanoi Lea.
— Aivan niinkuin meidän rautateillämme.
— Niin, teidän täytyy tyytyä tähän puutteelliseen huoneeseen.
— Onkohan vuoteissa syöpäläisiä?
— En takaa mitään. Tämä on tosin kenraalien huone, mutta ei heistäkään voi olla varma. — Hyvää yötä!
Huone täyttyi yhden äkin hyvällä hajulla.
— Ne aasialaiset kansat, ne jättävät aina hajun jälkeensä, patschulikukan tukehduttavan lemun, muka hälventääkseen lian tuoksua, sanoin vihamielessä.
— Ei setä! Minä lemuan. Kun sinä juttelit Aaronin kanssa, niin minä otin nenäliinaani yhden pisaran hänen vaatteensa liepeestä.