— Totta kai. Anna-Kaisa on palvellut koko ikänsä. Ei tule toimeen muuten kuin kyökissä. Hänen taivaansa on kyökki, hella on hänen taivaallinen tanhuansa. Taivaita on monenlaisia. Kullakin omansa.
Anna-Kaisa laski kahvikupit pöydälle ja täytti kaikkien kupit. Hoppulainen istuutui paikalleen, palaen innosta saada puuttua puheisiin.
— Tuomitaanko vainajia Tuonelassa?
— Ei koskaan. Täällä vaan parannetaan.
— Millä tavalla.
— Lähetetään sielunvaellukselle. Kitsas tuhlarin ruumiiseen ja päinvastoin. Juoppo vesipojan ruumiiseen j.n.e.
— Kuka määrää vainajat sielunvaellukselle?
— Sen määrää korkea raati. Puheenjohtajana on piispa Henrik, varapuheenjohtajana Väinämöinen, jolla ei tosin ole äänestysoikeutta lemmen asioissa, jäseninä Louhi Pohjolan emäntä, ainoa naisjäsen, ikävä kyllä. Muistattehan, miten minä maailmassa touhasin naisten oikeuksien puolesta. Vielä ovat jäseninä piispat Maunu Tavast ja Mikael Agricola. Pöytäkirjurin virkaa hoitaa Henrik Gabriel Porthan, myöskin äänestysoikeudella.
— Oivallinen kokoonpano! Piispat Henrik ja Tavast edustavat kirkkokatolisuutta, Väinämöinen ja Louhi pakanuutta, Agricola renässanssia ja Porthan valistusaikakautta.
— Louhi edustaa tarmolla naisasiaa. Niinkuin tiedätte, oli hän ankara emäntä ja koko Pohjolan hallitsija. Hänellä on kaksi yksityissihteeriä, Neidit Koski ja Vuori. Louhella ovat uudenaikaiset naiskysymykset hiukan hämäränperäisiä, joten näitten avustus on välttämätön. Odotamme kiihkeästi Lucina Hagmanin tuloa Tuonelaan. Hänelle on paikka varattu itse raadissa.