— Mitäs se poju kainostelee, käy leikkiin, manasivat Savon jääkärit.
— Minulta ilonlyönti unohtui murhamiesten sakissa. En ottanut tyrkytettyä ehtoollista maailmassa, enkä nyt naura, en tanssi.
— Tee tahtosi, sanoivat Kajaanin sissit. Käy sitte katselemaan, kun et tanssia kehänne.
Piiri alkoi uudelleen. Laulu niinikään. Yleinen naurun rämäkkä puhkesi ilmoille kun Impi Maria lauloi:
Ja he laskivat laivansa rannoille
Kävit maalle-e astumaan
Ja se nuorempi kreivistä kaikista
Sattui pahasti kastumaan.
Olin tytön lapsenmieltä puhtaana säilyttääkseni opettanut hänelle tällaisen viattoman loppurivin. Muut huusivat täyttä ääntä:
Tuli minua kihlaamaan.
Niin setä on opettanut, puollustihe Impi, kainoudesta ja häpeästä menehtymäisillään. Luuli laulaneensa perin sopimattomia.
— Oikein lapseni! Niin se onkin lapsen suussa, myönsivät Härmän pojat.
Ruvetaan leikkimään panttileikkiä!
— Ruvetaan, ruvetaan, huusivat nuoret yhdestä suusta.