Tosin kuultiin sellaisesta ympäri maan. He ottivat kartanoita, taloja, huviloita haltuunsa, antaen niiden omistajien harhailla muitten nurkissa. Ja minkälaisessa kunnossa ne sitten saatiin joskus takaisin! Hyvä, jos seinähirret, lattiapalkit ja katto enää olivat ennallaan. Kaikki oli korjattava, puhdistettava, sisustettava uudestaan. Puut ja pensaatkin talon ympärillä raiskattiin ja koko paikka hävitettiin.
Olit kuullut siitä puhuttavan, että paikkakunnalla majailevan sotilasosaston upseerit hakivat itsellensä ja joukollensa virkahuoneistoa, ja kun yläkertaan kuulit vieraita miesääniä alhaalta, iski sinuun aavistus ja hyökkäsit portaita alas. Ilmestyit salin ovelle juuri äidin astuessa ikkunansyvennyksestä esille, hiukan punoittavana tosin, mutta kylmänä muuten kuin jääpala:
— Tahdon huomauttaa herroille, että tämä on kotimme, eikä se ole saatavissa mistään hinnasta.
Herrat upseerit katsoivat häneen yli olkansa ja arvelivat, että heillä kyllä olisi keinonsa.
Mutta äiti vakuutti heille, että myöskin meillä oli keinomme estää, ja ne keinot tepsisivät. Herrojen oli siis turha meidän kotiamme tarkastaa, me emme sitä luovuttaisi, eikä heillä ollut oikeutta ottaa sitä väkisin.
Sinä riensit äidin avuksi, pannen koko koulussa saamasi venäjänkielentaidon liikkeelle saadaksesi sinäkin heidät vakuutetuiksi toiveittensa turhuudesta. Mutta he vain murisivat jotakin toisillensa, uhkasivat tuoda asiapaperinsa seuraavana päivänä ja ottavansa talomme käytettäväkseen jonkun viikon perästä. Itse saisimme asua parissa kolmessa huoneessa yläkerroksessa.
Mutta äiti katsahti salavihkaa heidän jalkojensa jälkiä puhtailla matoillansa ja toisti:
— Me emme päästä vieraita asustamaan näihin huoneisiimme! Vakuutan teille, älkää vaivatko itseänne turhaan. Kotiamme ette saa.
Herrat vetäytyivät korskeina pois, luvaten vielä kerran palata, mutta heidän varmuutensa oli horjunut. Ja vaikka äiti vielä miltei vapisi mielenliikutuksesta, oli hän tullut siihen käsitykseen, että vaara tällä kertaa oli torjuttu.
Kun isä palasi päiväjunalla, suuttui hän silmittömästi ja ryhtyi varokeinoihin sen varalta, että he koettaisivat toteuttaa uhkauksensa. Ketään ei kuitenkaan sitten kuulunut. Mutta seurauksena oli, ettemme uskaltaneet matkustaa kotoa pois, sillä jos talo olisi jäänyt tyhjäksi, olisivat venäläiset voineet tulla ottamaan sen haltuunsa.