Muriel sieppasi häneltä tulitikkulaatikon.
"Älkää olko noin pöyhkeä. Miksi en minä saisi auttaa teitä?"
Hän raapasi tulen ja ojensi palavan tikun Nick'ille, tämä ei huolinut siitä. Sen sijaan tarttui hän lujasti tytön ranteeseen, kumartui tulta kohti ja sytytti savukkeensa.
Muriel ei katsonut häneen, mutta tunsi kuitenkin itsessään Nick'in tutkivan katseen ja punastui hiusrajaan asti.
Vihdoin päästi Nick hänen kätensä.
"Saanko minäkin kunnian tanssia häissänne?" kysyi hän äkkiä.
"Miksikä ei, jos teitä huvittaa", vastasi Muriel hiljaa.
"Tulisin vaikka maailman toiselta ääreltä, jos niin olisi, saadakseni nähdä teidät onnellisena", sanoi Nick.
Muriel hämmentyi yhä enemmän.
"Olette kovin ystävällinen."