Kuuntelematta palvelijan selityksiä riensi hän huoneeseen, josta soitto ja laulu kuului.
"Kas vain, kapteeni Ratcliffe", huudahti hän innokkaasti, "minulla ei ollut pienintäkään aavistusta teidän täälläolostanne."
Soitto lakkasi heti ja Nick hypähti ylös mielihyvästä säteillen.
"Tiesin sen, te rakastettavin kaikista naisista", vastasi hän suudellen talon rouvan kättä. "Siksipä juuri valitsinkin tällaisen ilmottautumistavan. Vai niin, heidän on siis joka tapauksessa onnistunut viekotella teidät tänne Simlaan?"
"Niin, lääkäri neuvoi minua matkustamaan kotiin, mutta minun täytyi tulla tänne lapsen vuoksi. Ette voi aavistaa, miten herttainen hän on, vaikka onkin vasta kuusikuukautinen. Mutta nyt on teidän kerrottava minulle itsestänne. Teidät on varmaan päästetty sairashuoneesta liian aikaisin. Tehän näytätte suoraan sairasvuoteelta tulleelta."
"Tu quoque" (Sinä myöskin), vastasi Nick nauraen. "Sillä erotuksella vain, että te olette silti yhtä viehättävä. Mutta jos minä olisin Willin sijassa, en sentään olisi teidän ulkomuotoonne tyytyväinen."
Mrs Musgrave rypisti kulmakarvojaan.
"Vielä mitä, sitä te ette ymmärrä. Ette edes tiedä, miten sairas minä olen ollutkaan. Minun on nyt levättävä, muuten kyllä olisin tullut sairashuoneeseen teitä tervehtämään."
"Olipa hyvä, ettette tullut. Olen nukkunut kolme viimeistä viikkoa yhteen toviin. Nyt vasta heräsin."
Mrs Musgrave katsoi häneen sydämellisesti hymyillen.