Markiisitar (istuttuaan istuimelle). Mahdotonta — pelkkää hulluutta!
d'Havrecourt. Enkös minä sanonut.
Markiisitar (lukee kirjeen ylenkatseella). "Onneni palajaisi jälleen, jos sinut näkisin, jos saisin puristaa sinun sydäntäni vastaan."
Gabrielle (liikutettuna). Siitä kyllä olisimme yksimieliset.
Markiisitar. "Minä otan sinut vastaan tässä huoneessa, jossa ennen yhdessä asuimme".
Gabrielle. Oi!
Markiisitar. "Ja jossa nyt niin pitkän ajan olen asunut yksin."
Gabrielle. Raoul-parka!
Markiisitar. "Mutta kun jätit minut, te kuljitte ikkunan kautta."
Gabrielle (kärsimätönnä). Mitä nyt?