Oskar (itsekseen). Jo kokonaisen tunnin minä olen pelännyt, että Ester sattuu tulemaan! (Gideonille.) Pyytäisin teiltä neuvoa eräässä asiassa, rakas setä.
Maria (nopeasti). Koskeeko se maatilaa?
Tiainen. Minulla on mukanani tilusten kartta ja muut tarpeelliset asiapaperit.
Oskar (hämillään). Sitähän se koskee. (Loviisa tuo kahvia.)
Gideon. Oh, kahvi! — Minullakin on tärkeätä puhuttavaa teille… minua koskevaa… ja kun me nyt olemme perhepiirissä… (Tiainen nousee kuin lähteäkseen.) Jääkää te vain, herra kanslisti… Te ette häiritse… päinvastoin tarvitsen teitä…
Maria. Ajatteletteko tekin maatilanostoa?
Tiainen. Aiotte ehkä ostaa saman tilan?
Oskar (nopeasti). Jos niin on, niin minä luovun ostoaikeista.
Gideon. Oh, ei, parempaa minulla on mielessä! (Kaikki istuutuvat.) Kuulkaa siis. Olen kyllästynyt tähänastiseen elämääni ja tunnen vihdoinkin tarvetta sanoa jäähyväiset…
Maria. Mille ihmeelle, setä?