Oskar (puoliääneen). Kirjekö vaimoni läsnäollessa?
Loviisa (samoin). Hän ei näe sitä.
Oskar (samoin). Samantekevää, en huoli siitä!
Maria (vilkkaasti). Mitä nyt?
Oskar. Sanon, että minä, menköön syteen tai saveen, vastaan herra Tiaiselle.
Loviisa (lähestyy häntä, puoliääneen). Panin kirjeen kirjoituspöydällenne.
Oskar (viittoo häntä lähtemään). Näen sen liiankin hyvin.
Loviisa (näyttäen sormellaan). Se on tuolla.
Oskar (itsekseen). Tuo tyttö on hölmö ja varomaton.
Loviisa (mennessään Marian ohi). Onko hyvä näin?