— Oletteko te sellaisia? Olihan Veralla varaa kasvattaa teitä.
— Virtasen täti sanoi, että sivistys ei pysty meihin. Kun Simo särki kiinalaisen kupin. Välittääkö eno hienosta käyttäytymisestä? Onko Minna kantelupussi? Saako pihalla polttaa rakettia? Onko enosta elävät kuvat haitallisia kasvaville pojille? Rouva Virtasesta on.
— Kaikki nämä asiat ovat minun kokemukseni ulkopuolella. Minä en voi tuhlata aikaani muodostaakseni mielipidettä sellaisesta. Sopikaamme vain yhteisestä menettelytavasta, silloin voimme järjestää elämämme mukavaksi. Minä olen kirjoittanut mielipiteeni paperille. Te voitte tehdä samoin. Sovittuamme ehdoista allekirjoitamme asiakirjan.
— Omalla verellämme, sanoi Simo.
— Sinisellä musteella, kyllä se velvoittaa. Lue Esko, kehoitti tohtori ojentaen paperin tälle.
Esko luki:
"Esko ja Simo Linja sitoutuvat käymään koulua ja itse hoitamaan koulutehtävänsä. Enonsa huoneeseen he tulevat ainoastaan tärkeille asioille, jolloin he kolkuttavat ensin ovelle. He eivät ryhdy suuriin muutoksiin keskustelematta enonsa kanssa.
"Tällaisia ovat: lähteminen merille, lentäminen lentokoneella, pyssyjen ostaminen ja vieraitten kutsuminen taloon. He saavat vapaan täysihoidon, mutta maksavat itse vaatteensa, koulumenonsa ja muut tarpeensa. Minnan toimeksi jää asioiden järjestäminen, niin että poikien vuotuiset tulot riittävät.
"Heidän enonsa kasvattaa heitä joka sunnuntai 5-6 j.p.p., jolloin he saavat kääntyä hänen puoleensa pyytääkseen neuvoja omaatuntoa, moraalia ja hyvää käytöstä koskevissa asioissa. Silloin heille myöskin määrätään rangaistus tai anteeksianto viikon hairahduksista. Joka torstai-iltapäivän omistaa eno heille, joko sivistääkseen tai huvittaakseen heitä. Ainakin tämä tapahtuu joka toinen torstai tai vähintään kerta kuussa. Muuten jokaisella on henkilökohtainen vapautensa, jota ainoastaan soveliaisuus rajoittaa."
— Kirjoitetaanko alle? kysyi Esko.