Minna hillitsi sopimattoman hymyilyn ja kysyi:
— Kuka sitten korvaa heille äidin hellyyden?
— Toivon, että Minna näyttää heille naisellista osanottoa, ja minä ai'on kohdella heitä ystävällisesti ja hienotunteisesti. — He tulevat ensi viikolla, jolloin koulut alkavat. Minna on hyvä ja ostaa pari sänkyä ja järjestää heille oman huoneen jonnekin tänne.
— Uhrataanko tohtorin luku-, makuu- vai ruokahuone?
— Ruokahuone sopii, etenkin, koska käytävä erottaa sen muista huoneista. Minna saa tarjota ruoan tarjottimella kullekin. Silloin voimme tehdä työtä tarvitsematta nousta kirjoituspöydän äärestä monta kertaa päivässä.
— Tähän taloon näkyy tulevan oikea maanjäristys. Toistakymmentä vuotta on täällä ollut kaikki samalla paikalla. Mutta ateriat ovat syötävät ison pöydän ääressä, mahtuuhan tänne silti sängyt.
— Minna järjestää niin, että saan tehdä työtä rauhassa ja että pojat viihtyvät ilman suuria mullistuksia. Minä maksan lisämenot.
— Eikö joku toinen sukulainen sopisi paremmin hoivaamaan poikia? Minä en ole koskaan hoitanut muita kuin vanhojapoikia.
— Heillä ei ole yhtään muita sukulaisia. Sitäpaitsi teen tämän mielelläni rakkaan sisareni pojille.
— Pojat särkevät porsliinit, repivät vaatteisiin kolmikulmaisia reikiä, säikyttävät hevosia, karkaavat merille ja sytyttävät tulipaloja varastoihin polttaessaan salaa tupakkaa.