— He ovat turvattomia orpoja, sanoi tohtori.
Minnan luonto puhui poikien puolesta, mutta järki varoitti antautumasta uhkarohkeaan yritykseen.
— Talvella he putoavat heikon jään aikana virtaan, kesällä he kuljettavat sisiliskoja ja matelevaisia pulloissa kylpyammeeseen ja syksyllä saa kuivata likomärkiä saappaita pitkin keittiötä.
— Minna on luultavasti oikeassa. Taitaa olla viisainta jättää heidät entiseen asuntoonsa Tampereelle.
— Kuinka vanhoja he ovat?
— Asianajaja kirjoittaa, että Esko on 13 ja Simo 12 vuotta vanha.
Nuorina he jäivät orvoiksi.
— Kyllä vain he ovat otettavat tänne. Tohtorilla ja minulla ei muutoin olisi tunnonrauhaa ikimaailmassa, sanoi Minna päättäväisesti.
— Mutta jos he talvella putoavat heikkoon — —
— Täytyy varoittaa ja uhata. Eiköhän noista selviä. Onhan ihmisillä ollut poikia monta tuhatta vuotta ja useimmat vanhemmat ovat säilyttäneet järkensä.
— Minä olen iloinen, että Minna ymmärtää meidän velvollisuutemme. Jota minä sitäpaitsi otaksuinkin. Nyt jätän asian Minnan haltuun. Kun pojat saapuvat, tulkoot luokseni tervehtimään ja sopimaan yhteisestä menettelytavasta.