Rohdoskaupassa oli muutamia ostajia, joita nuori neiti palveli.
Syrjempänä istui iso tumma nainen pulpetin ääressä.
— Odotetaan, kunnes ostajat ovat poistuneet. Tuo lihava on varmaankin
Hetti neiti, kuiskasi Esko.
— Hän on liian lihava, Minna sanoi, että hän oli laiha.
— Kun on hyvä ruokahalu, niin voi lihoa ihmeesti 15 vuodessa. Ehkä eno söi jonkun aterian hänen kanssaan, eikä uskaltanut ottaa elätettäväkseen.
— Ei eno välitä sellaisesta. Mutta onkohan noin isoruhonen sopiva sairaanhoitajattareksi?
— Suuret koiratkin ovat hyväluontoisia ja lihavat kädet ovat pehmeitä.
Esko veti paperin taskustaan ja kirjoitti siihen muutamia sanoja. Sitten hän meni ison neidin luo, oli nostavinaan paperin maasta ja sanoi:
— Neiti pudotti tämän paperin.
Neiti otti paperilapun ja luki:
"Älkää kadottako mielenmalttianne. Seppele, sääri ja safiiri."