— Me ollaan täällä hänen vastuullaan ja hänestä varmaan olisi mölhää kirjoittaa Varpuniemeen, että meille tapahtui kauhea onnettomuus tai että me hävittiin ikiajoiksi, vastasi Sarri.
— Ehkä hän pitää meistä, sanoi Seppo epäröivällä äänellä.
— Miksei meistä joku muukin voi pitää kuin vain isä ja äiti, sanoi
Sarri.
— Jeh! pani Seppo pisteen loppuun.
IV.
RAHAHUOLIA.
— Pidätkö lakritsista, Naimi-täti? kysyi Sarri.
— En mistään hinnasta pistäisi sitä suuhuni.
— Etkö yskässäkään?
— En koskaan.