— Saatte sen ilmaiseksi, sanoi neiti. — Nyt me saavumme pian
Helsinkiin. Onko teitä kukaan vastassa asemalla?
— Meillä on täti, jonka nimi on Naimi Vesilä, joka on ollut naimisissa äidin veljen kanssa, mutta joka ammuttiin sodassa aikoja sitten, alkoi Sarri suulaasti kertoa.
— Tätikö ammuttiin?
— Ei kun äidin veli. Nyt me saamme asua tädin luona, ja hän on luvannut hoitaa meitä kuin omia lapsiaan, mutta se ei ole juuri hauskaa.
— Kuinka niin?
— Kun hänellä on ollut vaan yksi tyttö, jota hän hoiti niin, että se hyvin pian kuoli.
— Mitä puhut? Sehän on kauheaa.
— Niin, tulirokkoon se kuoli.
— Onko teillä tuttuja Helsingissä?
— On joitakin pöhniä sukulaisia, mutta paraiten tunnemme tädin.