Kaarle Olavi.
Mutta sinä et iloitse, vaikka julistin sinulle näin ylen suloisen sanoman! — Voisipa luulla, ettäs pelkäät mennä vihollisia vastaan! Vaan sit'et kuitenkaan tee?
Bartholdus Simonis.
Ha! ha! Minäkö pelkään? Koska tulitkaan tuntemaan minua siltä kannalta?
Kaarle Olavi.
En luullutkaan sinua pelkuriksi! Kunniallani voin taata, ett'en luullut sinua siksi! — Vaan sanoppas mitkä syyt estävät sinua iloitsemasta?
Bartholdus Simonis.
Niistä en voi antaa minkäänlaista selitystä sinulle. Sen vaan sanon, että tällä kertaa mieluisemmin jäisin Wiipuriin.
(Muutamat rakuunat tulevat. Tehtyänsä sotaisen kunnia-osoituksen Bartholdolle ja Kaarlelle menevät rakuunat veneesen ja alkavat panna sitä kuntoon).
Kaarle Olavi (vastattuansa hyvin lystillisellä tavalla rakuunain tervehdykseen).