"Orja ei voi tehdä valaa", vastasi hän töykeästi.
Zoë kohotti heti kaunista päätään ja hänen silmänsä hehkuivat; mutta Zeno ei nähnyt sitä, sillä hän oli kävellessään kääntynyt häneen selin, ja hetkistä myöhemmin Zoë otti jälleen äskeisen alistuvan asentonsa.
Zeno seisahtui lähelle ovea ja löi käsiään yhteen; molemmat palvelustytöt tulivat esiin.
"Tuokaa illallinen", sanoi Zeno.
Kun he menivät täyttämään käskyä, tuli Zeno takaisin ja istui jälleen sohvan viereen. Hänen ja Zoën välissä oli juuri parhaiksi tilaa pienelle pöydälle. Tytöt tulivat takaisin ja palvelivat heitä, mutta kumpikin oli vaiti. Zeno valmisti itselleen salaatin valmiiksi tuoduista aineksista, ja kun se oli valmis, antoi hän siitä vähän Zoëllekin. Zoë oli tarkannut hänen menettelyään, sillä italialainen tapa oli hänelle outo eikä hän ollut koskaan tiennyt miten salaatti laitettiin. Zeno kaatoi kreikkalaista viiniä hänen lasiinsa, hienotekoiseen valkoiseen Murano-pikariin, jonka kannan ympärillä oli vaaleita sinisiä viiruja. Mutta Zoë ei syönyt eikä juonut.
"Menkää", sanoi Zeno tytöille. "Minä kutsun teitä sitten."
Tytöt hiipivät pois äänettömästi. Zeno oli unohtanut tyytymättömyytensä ja tunsi jälleen Zoën läsnäolon.
"Teidän pitää syödä ja juoda", sanoi hän lempeästi. "Jos on jotakin, mistä pidätte, niin sanokaa. Te saatte sitä."
"Te olette ystävällinen", vastasi Zoë, mutta ei kohottanut kättään.
"Minulla ei ole ruokahalua", lisäsi hän hetken perästä.
En tiedä mistä johtuu, ettei kukaan mies usko naista, kun tämä sanoo ettei hänen ole nälkä. Zenoa närkästytti, ja näyttääkseen tyytymättömyyttään hän alkoi itse syödä enemmän kuin häntä haluttikaan. Zoë katseli äänetönnä hänen tehdessään lopun toisesta linnusta ja kaikesta laittamastaan salaatista. Hän ei olisi ollut nainen, jos häneltä olisi jäänyt näkemättä, että Zeno tunsi samalla vähän arkuutta, niinkuin pelottomin ja tarmokkainkin mies usein tuntee naisen edessä, jota hän ei ymmärrä. Silloin tapahtui Zoën omassa tilassa muutos parempaan päin; hän hengitti vapaammin, hänen sydämensä löi tasaisemmin, paino, joka ahdisti hänen rintaansa lyijynraskaana juuri kurkun alla, keventyi. Kun nainen näkee, että mies on arka hänen seurassaan, on hän varma siitä, että tämä mies ennemmin tai myöhemmin tottelee hänen tahtoaan; ja vaikka hän joskus erehtyykin, niin useimmiten hän kuitenkin on oikeassa.