IV.
(Näyttämö: sama kuin edellisessä näytöksessä. Edellisestä on kulunut parisen viikkoa. Talon edusta y.m. paikat ovat koristetut köynnöksillä ja kukilla. Kirkas iltapäivä.)
Kärripoika: (Seisoo tuolilla ja kiinnittää köynnöstä puun oksaan.)
Rózsa: (Istuu oikealla, tuolilla, puettuna juhla-asuun.)
Kärripoika: Onko näin hyvä, Rózsaseni? Sopiiko tämä tähän?
Rózsa: Kyllä se niin hyvä on.
Kärripoika: (Hyppää alas tuolilta.) Kas niin, nyt se on sitten valmis; (Katselee ympärillensä.) Jaa-a! Korealta täällä nyt näyttääkin… vaikka sen itse sanonkin. Oikein juhlalliselta… Mutta niinhän pitääkin, sillä juhlahan nyt onkin… (Katsoo Rózsaan)… ja lisäksi suuri juhla, niin suuri, ettei sen suurempaa juhlaa voi olla!…
Rózsa: Mitäpä tämä sen suurempi… tavallinen nimipäivä vaan.
Kärripoika: Niin, niin, mutta riippuu se vähän siitä, kenen nimipäivä…
Rózsa: Nimipäivä kuin nimipäivä… mitäpä siinä sen ihmeellisempää.