Kärripoika: (Katsoo ikkunasta.) Tuossa isäntäpaimen par'aikaa tuo häntä…
Rózsa: (Rientää ovelle vastaan.)
Isäntäpaimen: (Ilmestyy ovelle, kantaen Sándoria, joka on tiedottomassa tilassa. Isäntäpaimen on kookas, tuuheaviiksinen ja -kulmainen, vaskenruskea-kasvoinen mies.)
Rózsa: Sándor! (Kumartuu Sándorin puoleen.) Poikani, oma rakas kultani, mikä sinun on? Oletko loukannut itsesi? Onko joku tehnyt sinulle pahaa?… Vastaa!… Elätkö sinä vielä? Elätkö? Jumalani! Hengittääkö hän?
Isäntäpaimen: Kyllä hän vielä hengittää, mutta työläästi se käy. Hän tarvitsee pikaista apua.
Krouvari: (Tulee unisena oikealta.) Olin kuulevinani huutoa… Mitä? Onko jotakin tapahtunut? Ketä siinä tuodaan?
Rózsa: Sándor Decsiä, hän on sairas, menehtymäisillään ja tarvitsee pikaista apua.
Isäntäpaimen: Hyvää päivää, veliseni… Niin, näin nyt ovat asiat.
Krouvari: Pyhä isä armahda! Mikä pojalle on tullut? Onko hän pudonnut hevosen selästä? Tuo tänne sisähuoneeseen, Paal, niin panemme hänet minun vuoteeseeni lepäämään. Rózsa, mene edellä kohentamaan pielusta.
Rózsa: (Menee oikealle.) Hyvä Jumala!…