Säikähtyen nähdessään piispansa, vetäytyivät papit kauhistuneina loitommalle.
Itse apotti Capdepont'kin peräytyi pari askelta.
Hopeajuovaisella ja sinipunaisilla koristeilla kirjaillulla silkki vuoteella lepäsi hänen ylhäisyytensä de Roquebrun kuin nukkuva. Hänen rauhallisissa, levollisissa kasvoissaan kuvautui enkelimoinen lempeys. Posket olivat hiukan turvonneet ja käyneet harmahtavan kellertäviksi, norsunluun värisiksi. Päässä oli hänellä valkoinen piispanhiippa ja hänen oikea kätensä oli hellästi asetettu pitkin hänen viereensä laskettua, kultaista piispansauvaa. Rintaristi lepäsi saastuttamattomalla messukasukalla; jalkoja verhosi loistava rikaspoimuinen messupaita, jonka alitse pienet mustareunuksiset silkkitohvelit pilkistelivät esille.
Näky oli suuremmoinen ja liikuttava.
— Älkää peljätkö, hyvät herrat, sanoi Lavernède purevalla äänellä, hän on kuollut, aivan kuollut.
Hölmistyneenä lähestyivät papit arkkua uteliaasti vainajaa katsoen.
Varapiispa ei liikahtanut paikaltaan. Pää pystyssä, pilkallinen ja katkera hymy huulilla, tähysteli hän hehkuvin silmin läsnäolevia, antaen katseensa viivähtää milloin piispan kalpeilla kasvoilla, milloin keskenään kuiskailevien tuomioherrain päällä, joiden joukossa erittäinkin verevä Turlot oli suuressa puuhassa.
Mutta Mical oli tuumivan näköinen, ja syvät rypyt hänen otsallaan ilmaisivat huolestumista.
Äkkiä hän oikaisi itsensä ja lähestyen pitkällä kuonollaan Capdepont'ia kuiskasi jotain hänen korvaansa. Heräten synkistä ajatuksistaan palasi tämä todellisuuteen.
— Hyvät herrat, sanoi hän, hiippakunnan varapiispana olisi minulla oikeus ratkaista esillä oleva kysymys ja antaa huomenna haudata piispa-vainajan ruumis kaupungin hautausmaahan. Olen kuitenkin pitänyt velvollisuutenani kysyä teidän mieltänne näin tärkeässä asiassa. Te kaikki, samoin kuin minäkin, olette kymmenen vuoden kuluessa olleet tilaisuudessa arvostelemaan hänen ylhäisyytensä de Roquebrun'in toimia, ja tiedätte myöskin missä määrin hänen myrskyinen, hiippakunnalle ja kirkolle turmiollinen hallituksensa, ansaitsee sitä kunnianosoitusta, jota hänelle meiltä vaatimalla vaaditaan. Muistakaa rakkaat virkaveljeni…