— Mutta, teidän ylhäisyytenne, teillä on pelkkiä ystäviä pyhässä
Kollegiossa, ja äänestys voisi helposti ratkaista vaalin teidän
Eminensinne eduksi.
— Minun Eminensini!… Mical, monta kertaa olen jo kieltänyt teitä nimittämästä minua sillä arvonimellä.
Varapiispa, jonka kuono vuosien kuluessa oli yhä pidentynyt, irvisteli.
Sitten heitettyään käytävään urkkivan katseen:
— Mitä se tekee! mutisi hän, me olemme kahdenkesken.
Lehmusten varjossa oli rahi. Arkkipiispa istahti siihen… Hän näytti hengästyneeltä. Äkkiä painui hänen ajatuksien raskauttama päänsä hänen rinnalleen… Kauvan istui hän näin ajatuksiin vaipuneena.
Yhäti yhtä valppaana ja vikkelänä kuin ennenkin, jatkoi Mical:
— Tiedän kyllä että Pius IX pitää paljon kardinaali de Angelis'ta
Fermon arkkipiispasta…
— Sixtus V oli Fermon arkkipiispa… sopersi Capdepont vastaten paremmin omiin salaisiin mietteisiinsä kuin Mical'ille.
— Niin, jatkoi varapiispa, kardinaali de Angelis voisi tulla valituksi, jos vaali tapahtuisi paavi vainajan ruumiin vieressä ante…
— Ei! ei! huudahti arkkipiispa tulisesti. Seurasi hetken hiljaisuus.