— Ettekä ottanut minua mukaanne?

— Mitä hyötyä siitä olisi ollut? Paitsi herra Lavernède'ä vihaavat teitä kaikki siellä, ja loukkaus teitä kohtaan olisi minulle kuolemaksi.

— Epäilemättä tuo hirveä Capdepont…

— Capdepontko? voitte olla vakuutettu, että hän pysyy aina samana. Hän ei ole mikään pappi, hän on Puna-Nahka, jommoisia nuorena tapasin paljon, matkustaessani lähetyssaarnaajana Amerikassa.

— Mutta minkä tähden te sitten niin itsepintaisesti tahdotte aina tavata tuota ilkeätä ihmistä?

— Minkätähden? huudahti piispa, jonka lauhtunut viha oli samassa uudestaan sytytetty. Kysyttekö minulta minkätähden, Ternisien? Sen tähden, että samalla kun hän on huono ihminen, on hän myöskin huono pappi, jommoista en voi hiippakunnassani kärsiä; ja sentähden etten voi kauvemmin suvaita hänen tehdä pappejani kaltaisekseen; ja vihdoin senkin tähden, että olen kunniani kautta päättänyt murtaa tuon todellakin pirullisen olennon ylpeyden sekä pakottaa hänet nöyrtymään edessäni.

— Tehtävä on vaikea.

— Mistä sen tiedätte? Ensi työkseni olen palauttanut hänet virkaansa Pyhän Ireneon tuomioherrana. Oi, kirjoittakoon vaan Pariisiin, jos haluaa; olen päättänyt olla vähääkään säälimättä häntä, sillä olen jo liiaksikin saanut kärsiä hänen tähtensä. Sitä paitsi on se Jumalan tahto, että näytän valtani… Olen jo ilmoittanut tuolle kapinoitsijalle, samoin kuin muillekin opettajille, että Katolisen Opetuksen Isät ottavat yliseminaarin haltuunsa Lokakuun alusta, kun lukukausi alkaa.

— Se on kauhea vallankeikkaus, teidän ylhäisyytenne.

— Mutta en ai'o vielä siihenkään pysähtyä; olen väsymättä vainoova hänen kunnianhimoisia pyrintöjään ja estävä tavalla tai toisella niiden toteutumisen. Tiedättehän sen, että pari kuukautta sitten, kun henkeni vielä oli vaaranalaisena, levitteli Capdepont kaikkialla huhun, että hän minun jälkeeni nimitetään Lormières'in piispaksi. Tätä samaa hävytöntä peliä oli hän pitänyt edeltäjäni, herra Grandin'in kuollessa ja olipa silloin melkein onnistumaisillaan. En voi sallia saman häväistysjutun uudistuvan minun kuoltuani… ja sen ehkäiseminen riippuu nyt teistä, herra Ternisien.