Mutta sitte muisti hän taas äkkiä kaiken, ja kun ovi aukeni, oli hän taas sureva leski.
Puku oli muutoin onnistunut. Jos olisi ollut soveliasta panna huomiota sellaisiin seikkoihin, olisi voinut sanoa, että se oli yli odotusten onnistunut.
Katalin tuijotteli kauan mustaan haahmoon, joka uteliaana vastasi hänen katseeseensa peilin kultakehyksisestä syvyydestä.
Se oli taas uusi, aivan täysin toinen Katalin, se oli "kuuluisan tiedemiehen leski." Tartuttavan surullinen, mielenkiintoinen ja ylevä nainen.
Kun hän koetteli hattuaan, laskeutuivat harson mukana surun mustat pilvet hetkeksi hänen otsalleen ja hän ratkesi kyyneliin: ah, Katalin Graczian raukka, oletko todella tullut leskeksi —?
Mutta se oli vain yksi niitä perittyjä ajatusyhtymiä, jotka suvun vanhat neidit olivat jättäneet jälkeensä, neidit, jotka eivät voineet kuvitella leskeyttä ilman itkua ja valitusta.
Stefan Aratóa täytyi toki surra toisella tavalla.
* * * * *
Mustat ja raskaat aallot kohottelivat juhlallisesti lesken purtta ja tuudittelivat sitä harjoillaan.
Ihmiset, joilla oli yleisesti tunnetut piirteet, kohtasivat täysin vieraita henkilöitä Tonavanrannan asunnon porraskäytävässä.