Viime aikoina, kun hänessä oli alkanut syntyä epäluulo, että Aratón nimen loisto alkoi hälvetä hänen otsaltaan, tunsi hän alati halua nähdä kaikki polvillaan edessään, kun hän vain mainitsi vainajan nimen.
Milka taas oli viime aikoina ruvennut käyttäytymään siihen tapaan, kuin olisi hän halunnut vapautua Aratón kunnioittamisesta.
Heidän välisessä suhteessaan oli jo esiinputkahtanut monenlaisia äkkivaiheita. Hiljattain oli Milka ilman muuta alkanut käyttää Aratósta vain Stefan nimeä ja puhua hänestä kuin uskollisesta ystävästään. Sittemmin oli suhde taas kylmennyt, ehkä Milka oli kyllästynyt siihen…
Katican erikoisesta toivomuksesta söi kapteeni illallisen Graczianin kotona, missä tuntui lamppuöljyn ja kunniallisuuden katku.
Kotimatkalla kohtasivat he erään ukon, joka tuli asemalta mukanaan pääkaupungin päivälehdet. Kapteeni osti yhden ja pisti taskuunsa. Hän aikoi lukea sen, ennenkuin menisi vuoteeseen kestikievarissa.
* * * * *
Bagyin kuskipojalle olivat he sanoneet: niin aikaisin kuin mahdollista
— Székely olikin ottanut heidän kehoituksensa vakavalta kannalta ja
hän naputti Katican suurelle ikkunalle juuri päivänkoiton noustessa
Graczianin ikkunaan.
Nyt lähetettiin hänet myös kapteeni Milkaa ahdistamaan ja pian alkoivat leski ja hänen ystävänsä kasteisena aamuhetkenä pyhiinvaellusmatkansa unohtumattoman vainajan haudalle.
— Tästä tulee varsin miellyttävä huvimatka — tuumaili Maria itsekseen, samalla kun hän kääri vilttiä lesken jalkojen ympäri.
Tuomiokirkon portti oli jo avoinna, ja Katóka pukkasi aamunvarhaista székelyä selkään päivänvalonsa kahvalla.