Hän oli taas Teodor Milkan arka ja säälittävä pikkupoika, jota toverit muinoin pilkaten nimittivät neiti Karolaksi…

* * * * *

Rakas hyvä mieheni!

Ei poikien, vaan minun on syy. He kirjoittavat sangen säännöllisesti, mutta minun aikani on ollut niin hirveän sidottu, etten ole saanut tilaisuutta lähettää heidän korttiaan Sinulle. Ethän kuitenkaan suutu minuun?

He ovat olleet tulessa monta kertaa, meidän poloiset urhoolliset poikamme, mutta näin pinnalta katsoen voivat he täysin hyvin, ainakin he kirjoittaessaan ovat aina hyvällä tuulella. He sanovat, että minun Pyhä Katarinani on antanut heille onnea.

Itse voin hyvin, vaikka minulla on paljon tekemistä. Sairaala vaatii aikani aamusta iltaan, usein sattuu myöskin, että saamme yönaikalähetyksiä.

Naamioitu Neitsyt Oltvássa on todistajani, että vain Sinun tähtesi ja
Sinun omiesi hyväksi teen työtä, koska minun jokainen tekoni ja joka
ajatukseni on Sinun.

Kapteeni Milka, poikien kapteeni — olen kai kirjoittanut, että hän on tullut tänne sairaalaan hermoiskun takia — osoittaa oireita synkkämielisyyteen. Jospa näkisit, mitä on tullut tästä voimakkaasta komeasta miehestä! Kauheata, hirveää on tämä sota!

Kuulehan, nyt kutsutaan minua taas leikkaussaliin! En saa kirjoittaa enempää. Mutta ehkä onni suo minun uneksia Sinusta yöllä. Ajattele minua ja rakasta minua.

Väsynyt Kata-raukkasi.