Näet siis, ettei Sinun pikku "kylkiluu"-raukkasi ole täällä
sairaalassa mikään tyhjäntoimittaja.
Voin aivan vakavasti sanoa, että olen vilpittömän onnellinen siitä,
että kaikessa tässä nimettömässä kurjuudessa, jonka tämä hirveä sota
on tuonut meille, myös omalta osaltani olen voinut tuottaa vähäsen
lievitystä.
Kadar sanoo, että hän tämän ihmeparannukseni jälkeen tulee ehdottamaan
minut yliopiston kunniatohtoriksi. Mutta minä vastasin, että minä
olisin sangen tyytyväinen, kunhan hän ei vain ilmiantaisi minua
puoskaroimisesta.
Poikien kortin liitän tähän mukaan. Nuo kaksi "Kasakkain kauhua" pyytävät suklaatia. Muuten voin hyvin ja ajattelen, kuten Kantor, uskollisella rakkaudella meidän molempien hyvää isäntää. Ja sitäpaitsi lähetän vielä satatuhatta suukkosta.
Kata.
SFINKSI JA NAINEN.
Mitä etäämmäksi menneisyyteen muistot Zaklikovista häipyivät, sitä vaikeampi oli kapteeni Milkan uskoa, että hän todella oli sairas.
Edelleen käyttäytyi hän vain kuin pieni pojannypykkä, joka pelkästä itsepintaisuudesta ei tahtonut tulla esiin pimeästä häpeänurkastaan.
Kunpahan hän ei vain lopettaisi näitä, ajatteli hän itsekseen, kun
Katalin alkoi tehdä pelastusyrityksiään.
Mutta siitä seikasta voi hän olla levollinen: nuori nainen oli siksi ylpeä taistelusta, johon hän oli ryhtynyt pimeyden mahteja vastaan, ettei hän tulisi päästämään saalista ruusunpunaisista kynsistään.