Ilmeisesti oli jotakin kierossa. Abner raapi korvallistaan ja arveli, ettei hän nytkään ollut valinnut oikeaa tähteä, mutta Marin mielestä eivät hänen säärensä olleet tarpeeksi pitkät. "Tuo rosvopäällikkö", sanoi hän, "oli iso mies ja astui pitkiä askeleita. Seitsemän hänen askelettaan vie kauemmas kuin sinun seitsemän, Abner."
Abner otti nyt vähän pitempiä askeleita; mutta vaikka hän ja hänen vaimonsa ahersivat ja mittailivat päivänkoittoon asti, eivät he voineet keksiä kohtaa, jota olisi kannattanut ruveta kaivamaan, ja viimein saivat he tyhjin toimin ja murheellisin mielin palata tyhjään kellariinsa.
Kun eivät seuraavatkaan yritykset onnistuneet sen paremmin, kertoivat he asiasta muutamille naapureilleen; ja nyt alkoi oikein kihistä kaivajia, ei ainoastaan Abnerin ja Marin osoittamalla paikalla, vaan peninkulmamäärin pitkin koko rannikkoa, ja juttua kerrottiin ja kerrottiin yhä uudestaan, niin että se on elänyt aina meidän päiviimme saakka. Mutta kapteeni Kiddin kätkettyä aarretta ei vain ole löytynyt.
<tb>
Tässä muutamia piirteitä siitä romantillisesta satuhämystä, joka väikkyy kuuluisan aarteenkätkijä-sissin hahmon ympärillä. Epälukuisissa kansanlauluissa, suusanallisissa tarinoissa ja seikkailukirjoissa on tuota aihetta yhä uudelleen käsitelty. Mutta mistään rosvotöistä Amerikan rannikoilla ei niissä yleensä ole puhetta. Seuraavassa luvussa annamme muutamia piirteitä todellisen kapteeni Kiddin elämästä ja luonteesta.
XXXII luku.
TODELLINEN KAPTEENI KIDD.
William Kidd — eli Robert Kidd, sillä kumpaakin nimeä on historiassa käytetty — oli kauppalaivuri, jolla oli vaimo ja perhe New Yorkissa. Hän oli yleistä arvoa nauttiva mies ja pidettiin etevänä merimiehenä. Vuoden 1690:n tienoilla, kun sota oli syttynyt Englannin ja Ranskan välillä, sai hän kaapparivaltuudet, ja parissa kolmessa ensi kahakassa ranskalaisten laivain kanssa hän osoittihen myöskin kykeneväksi sodankävijäksi ja laivanpäälliköksi.
Moniaita vuosia myöhemmin purjehti hän Englantiin, ja siellä viipyessään hän sai aivan erikoisluontoisen määräyksen. Tähän aikaan teki Englannin hallitus parastansa lopettaakseen merirosvoilun Amerikan rannikoilla, ja New Yorkin äsken nimitetty kuvernööri, Sir George Bellomont, suositteli kapteeni Kiddiä sopivaksi mieheksi johtamaan jotakin sissejä vastaan lähetettävää laivaa. Ottaessaan täten vastaan meripoliisin päällikön toimen ei Kidd sitoutunut kruunun palvelukseen, vaan erään harvalukuisen rahamiesyhtiön, jonka tarkoituksena ei ollut ainoastaan kauppaliikkeen suojeleminen ja merirosvojen nujertaminen, vaan myöskin näiltä saadun saaliin korjaaminen parempaan talteen.
Kiddillä oli siis toimena kahdenlainen tehtävä, nimittäin häiritä hallituksen valtuuttamana kaapparina ranskalaisten kaupankäyntiä Pohjois-Amerikan rannikoilla ja yksityisen, hallituksen suosiman yhtiön nimessä hävittää merirosvoilua samoilta vesiltä. Hänellä oli määräys korjata talteen kaikki sisseiltä riistetty saalis yhtiömiesten hyväksi, josta kymmenykset tulivat Englannin kuninkaan kukkaroon.