Kokki hoiperteli pois väännellen käsiään ja valkeata lakkiaan — sillä hänellä oli se vielä oikeassa kädessään — ja katosi kannen alle etukannen luukusta.
"Olen tehnyt tämän osoittaakseni teille kohteliaisuuden, jonka hyvin olette ansainneet, arvoisat naiset; olette rohkeampia kuin toinen sukupuoli."
"Muistakaa, että me olemme alkaneet luottaa teihin, kun olette antanut vakuudeksi sananne, mylord."
"Osoitatteko siis minulle sen kunnian, että luotatte minuun?"
"En niin tehnyt, ennen kuin näin teidät", vastasi mrs. Lascelles; "mutta nyt olen vakuutettu siitä, että te pidätte lupauksenne."
"Te tosiaan rohkaisette minua, arvoisa rouva, edelleen noudattamaan oikeutta", sanoi Pickersgill kumartaen; "sillä olisinpa kovin pahoillani, ellette voisi hyväksyä tekojani, ja vielä enemmän pahoillani, jos osoittautuisi, etten ole luottamuksenne arvoinen."
Kuten lukija huomaa, on kaikki toistaiseksi menemässä erinomaisen hyvin.
VI LUKU.
Huvipursi salakuljettaja-aluksena.
Cecilia palasi kajuuttaan katsomaan, oliko hänen tätinsä jo käynyt rauhallisemmaksi; mutta mrs. Lascelles jäi kannelle. Hän oli kovin mieltynyt mr. Pickersgilliin, ja he jatkoivat keskusteluaan. Pickersgill ryhtyi puolustamaan käytöstään loordi B:tä kohtaan, eikä mrs. Lascelles voinut muuta kuin myöntää, että häntä oli ärsytetty menettelyynsä. Jonkun aikaa haasteltua viittasi hän Pickersgillin ammattiin ja siihen, miten paljon ylempänä tuollaista lainvastaista tointa mr. Pickersgill näytti olevan.