— Kertokaa sitten, vastasin ja koettakaa puhua totta.

— Kyllä, sanoi Jackson, olen kertova sinulle kaikki totuudenmukaisesti, ja sen olet huomaava.

— Isäsi ja minä olimme molemmat syntyneet Englannissa, joka, kuten tiedät, on sinunkin isänmaasi, niinkuin myöskin tietänet, että kieli, jota puhumme on englanninkieltä.

— Sitä en ole tiennyt. Kertokaa minulle jotakin Englannista, ennenkuin puhutte muuta.

En tahdo väsyttää lukijaa Jackson'in kuvauksilla Englannista, enkä myöskään niillä monilla kysymyksillä, joita hänelle tein. Oli jo melkein yö, kun hän lopetti ja ennenkuin olin tyytyväinen saamiini tietoihin. Luulen hänen tulleen iloiseksi, saadessaan lopettaa, sillä hän valitti väsymystä. Pesin ja sidoin hänen haavansa ja kastelin kääreen kylmällä vedellä, ennenkuin hän pani nukkumaan.

Tuskin voin kuvailla, minkälaisen vaikutuksen tuollainen keskeytymätön sanaryöppy teki minuun. Tulin niin levottomaksi, etten saanut tuntikausiin unta monena seuraavana yönä. En tosin ymmärtänyt kaikkia Jackson'in käyttämiä sanoja, mutta arvasin niiden merkityksen sisällöstä.

On kummallista miten pian ajatukset synnyttävät uusia ja miten joku sana, jonka merkitystä en tiennyt, selveni, kuultuani sitä toistettavan useampia kertoja. Tosin en kyllä aina tulkinnut sitä oikein, mutta kun huomasin sen jossakin toisessa paikassa merkitsevän jotakin muuta kuin olin otaksunut, niin kysyin ja sain selityksen. Usein en kumminkaan tarvinnut sitä tehdä. Tänä ensimmäisenä yönä olin melkein kuin huumauksissa ja vietinkin sen melkein kokonaan järjestelemällä ja mieleeni painamalla uusia saamiani käsitteitä. Tunteeni Jackson'ia kohtaan olivat myöskin muuttuneet, en enää vihannut enkä halveksinut häntä. Se huvi, jonka hän oli tuottanut minulle kertomuksillaan, oli ne tukahduttanut, ja pidin häntä nyt oikeana aarteena. Joskus kumminkin pääsivät vanhat tunteeni häntä kohtaan valloilleen, sillä ne eivät olleet helposti tukahutettavissa, mutta en olisi tahtonut kadottaa häntä mistään hinnasta, ennenkuin olin saanut häneltä tietoja niin paljon kuin suinkin. Jos esimerkiksi puhdistaessani hänen haavaansa se näytti ärtyneeltä, tulin siitä enemmän pahoilleni kuin hän. Sanalla sanoen, meistä näytti todellakin molemminpuoleisten tarpeittemme vuoksi tulevan lopulta hyvätkin ystävät. Seuraavana aamuna kertoi Jackson minulle elämäntarinansa, muistaakseni jotenkin tähän tapaan.

— Minua ei oltu aiottu merimieheksi. Sain kasvatukseni hyvässä koulussa, ja kun olin täyttänyt kuusitoista vuotta, pääsin apulaiseksi erääseen kauppaliikkeeseen, jossa istuin päiväkaudet pulpettini ääressä, jäljentäen luetteloihin ja päiväkirjoihin, suoraan sanoen kirjoittaen kaikkea, mitä vaadittiin. Liikkeellä oli kauppasuhteita Etelä-Amerikassa.

— Mikä on Etelä-Amerikka?

— Olisi parempi, jos antaisit minun kertoa tarinani ja lopetettuani sen, voit sitten kysellä niin paljon kuin haluat. Keskeyttämällä minut, menee ainakin viikko, ennenkuin pääsen loppuun; eilenkin meni koko päivä aivan hukkaan.