— Hänen isänsä tahtoi niin. Hänen täytyi usein lähettää tyttö erään ystävän luo, ja hänen mielestään tyttö oli turvatumpi pojan puvussa. Hän on luvannut kertoa minulle kaikki elämänvaiheensa tänä iltana.
— Siinä tapauksessa saatte valmistaa hänelle vuoteen teidän huoneeseenne. Ota Pablon sänky, hän voi nukkua minun kanssani.
— Kylläpä Alfredin silmät suurenevat, kun hän tulee kotiin, sanoi
Alice nauraen.
— No, Pablo, nyt kun tiedät hänen olevan tytön, myönnät kai, että hän on sinua kauniimpi? sanoi Edvard.
— Niin, hyvin kaunis tyttö, mutta liian paljon tyttö ollakseen kaunis poika.
Vihdoin viimein oli kaikki tavarat kannettu sisään, ja Kimo sai kelpo illallisen, jonka se hyvin oli ansainnut. Edvard ja Pablo olivat niinikään kauhean nälissään, ja pian istuivat kaikki illallispöydässä.
— Kas niin, sanoi Edvard vieraalle tytölle, — me saimmekin uuden sisaren uuden veljen asemesta. Ehkä nyt saan tietää nimesi?
— Minun nimeni on Klara.
— Miksi et heti sanonut minulle, että olet tyttö?
— Minä häpesin, kun olin pojan vaatteissa, ja sitäpaitsi olin niin onneton rakkaan isäni puolesta, että tuskin muistinkaan, mikä olin. Ja tätä sanoessaan tyttöparka taas purskahti kyyneliin.