— Suuren tammen juurelle rakennuksen taakse. Hän sanoi itse kerran, että hän mielellään tahtoisi levätä sellaisen puun juurella metsässä.
— Hyvä, silloin ryhdyn heti työhön; on kuutamo, niin että hyvin ennätän saada haudan valmiiksi ennen aamun koittoa.
— Niin, minä en ikävä kyllä voi nyt auttaa sinua, sanoi Edvard, jonka käsivarsi yhä oli kipeä.
Alfred arveli, että hän kyllä tulisi yksinkin toimeen, ja varhain seuraavana aamuna hän herätti veljensä ilmoittaen hänelle, että hauta nyt oli valmis.
— Kaikki on nyt järjestyksessä, Edvard, mutta luuletko, että voit auttaa minua osoittamaan vanhalle ystävällemme viimeisen palveluksen.
— Kyllä. Käsivarteni on nyt paljoa parempi. Aja sinä vain kärryt oven eteen.
Sitten käärittiin ruumis lakanaan ja nostettiin kärryille.
— Kutsummeko nyt Alicen ja Editin?
— Ei, laske hänet ensin hautaan.
He tekivät niin, ja palasivat sitten kotiin.