Du Chatel.
Sen minkä nään,
Sen nään ma. Kauvan tuota pelkäsin.
Dunois.
No mitä!
Du Chatel.
Mitä aattelen en virka.
Oi että kaikki tehty oisi, että
Jo kruunu päässä kuninkaamme ois?
La Hire.
Kuin? Onko kammo, jonka lippu nosti,
Jo itseheskin tarttununna? Anna
Englantilaisten tuota säikähtää,
Se vainoojille kauhistusta liehuu,
Vaan ystäville on se armias.
Johanna.
Niin ystäville on se armias,
Vaan vainolaisten päälle kauhun tuottaa.
(Kruunausmarssin säveleitä kuuluu).
Dunois.
No tartu lippuun. Juhlaretki alkaa,
Ja joka hetki kallis onpi nyt!
(Tunkevat hänelle lippua; hän ottaa sen käteensä kovasti
vastusteltuansa ja lähtee liikkeelle; toiset seuraavat
häntä).
Näyttämö muuttuu aukeaksi paikaksi tuomiokirkon edustalla.
Neljäs Kohtaus.