Kesäk. 15 p.
En kärsi valehtelemista ja kumminkaan en pysy totuudessa. Joskus sanon meneväni ystävättärieni kanssa kävelemään, toiste taas että olemme päättäneet mennä toverien kanssa Tivoliin.
Matami Blomvits seuraa minua ihmissuden tavoin silmillään. Hän on huomannut että hänen rakkaan "kasvattinsa" asiat ovat hullusti ja että hän valehtelee huolimatta siitä että matami viime vuodet on hoivannut häntä huonolla ruuallaan, ötelällä pahansisuisuudellaan ja teeskennellyllä äidillisyydellään. Minä en heistä välitä, mutta he kiusaavat ja väsyttävät minut alinomaisilla kyselyillään ja puheillaan. Viime aikoina olen käynyt kärttyisäksi.
Kesäk. 18 p.
Tutkintoni on sivu ja minulla on hoidettavana muutamia tuntia eräässä koulussa.
Vapauteni on yhtä rajoitettua. Aamupäivät olen koulussa ja iltapäivät korjailen kirjoitusvihkoja ja, jos saan aikaa, vietän illat Paavon luona.
Usein olen hyvin väsynyt ja pyydän että hän antaisi minun jäädä kotiin, mutta hän kiusaa ja uhkailee niin kauan että saa minut suostumaan. Ei minulla ole muutakaan paikkaa mihin mennä, enkä mitenkään jaksa kuunnella laitoksen tyttöjen tyhjänpäiväistä puhetta.
Heinäk. 1 p.
Kirjoitin Paavolle etten enää tahdo — enkä voi.
Rauhani ja leponi olen uhrannut, päätäni polttaa — tunnen antavani paljon enemmän kuin mitä itse saan.