— Työ on raskasta, mutta meitä vaan kelmuilla syötetään, murahti joku kyökissä.
— Jos ei kelpaa, niin tilaa blamangeta, virkkoi toinen.
— Kelmunsekaisesta kaalista minä pidän paljon, huomautti kolmas; — se on makeata.
— Mutta jos kaiken aikasi et saa muuta kuin kelmuja, onkos sekin makeata?
— Kyllähän nyt olisi lihan aika, sanoi neljäs; — tehtaan työ ei ole helppoa ja urakka rupee nälättämään. Mutta eihän kelmuista nälkä lähde.
— No, jos ei kelmuista niin keuhkoista.
— Vaikkapa otettaisiin keuhkotkin lisäksi. Kelmut ja keuhkot — siinäpä vasta ruoka. Onkos se laitaa?
— Kyllähän se ruoka on huonoa.
— Taskuansa täyttää varmaankin.
— Se taas ei ole sinun asiasi.