— Jos meillä kullakin olisi tiedossamme poliittinen murha, niin menisikö joku meistä ilmiantamaan, ottaen huomioon kaikki mahdolliset seuraukset, vai jäisikö hän kotiinsa odottelemaan ja seuraamaan tapauksen kehitystä? Tästä voidaan olla eri mieltä. Vastaus tähän kysymykseen selvittää meille: onko meidän erottava vai onko pysyteltävä yhdessä eikä suinkaan ainoastaan tänä iltana. Suvainnette minun kysyä ensimmäiseksi teiltä, — hän kääntyi ramman puoleen.
— Miksi juuri minulta ensimmäiseksi?
— Siksi, että tehän olette pannut alulle koko tämän jutun? Olkaa hyvä, vastatkaa viivyttelemättä, tässä ei nyt oveluus auta. Mutta saattehan itse vapaasti päättää, vastaatteko vai ettekö.
— Suokaa anteeksi, mutta kysymyksennehän on suorastaan loukkaava.
— Ei nyt muu auta, ettekö tahtoisi sanoa täsmällisemmin.
— En ole koskaan ollut salapoliisilaitoksen palveluksessa, — puhuteltu koetti päästä vastaamasta suoraan kysymykseen.
— Kiiruhtakaa, täsmällisemmin, ei ole aikaa.
Rampa suutahti niin, ettei edes enää vastaillut. Ääneti hän katseli vihaisesti silmälasiensa alta kiduttajaansa suoraan silmiin.
— Ilmiantaisitteko vai ettekö? Tuleeko myöntävä vai kieltävä vastaus? — kiljahti Verhovenski.
— Tietenkään en ilmiantaisi! — kiljahti rampa kahta kuuluvammin.