Filippo tunsi, miten tikarin kärki kosketteli hänen ihoaan, ja hän pysytteli aivan hiljaa.
"En tahdo ottaa sinua hengiltä, Filippo. Et ole kohdellut minua pahasti, ja säästän mielelläni henkesi, jos suinkin voin. Nosta kätesi pääsi yläpuolelle ja anna minun sitoa ne, niin sitten saat nousta."
Filippo teki niin kuin Francis käski, ja Francis sitoi lujasti hänen kätensä yhteen kankaasta kierretyllä nuoralla. Sitten hän antoi hänen nousta.
"Nyt minun täytyy panna suukapula suuhusi ja sitoa kätesi seipääseen pääsi yläpuolelle, jotta et voi hampain avata nuoraa, ja saat jäädä tänne, kunnes toverisi saapuu aamulla."
"Parempi teidän olisi heti ottaa minut hengiltä, herra", sanoi mies. "Tomaso raivostuu, kun näkee, että olette karannut, sillä hänkin saa osansa kapteenin vihasta. Kolme tai neljä miestä jää tänne, ja he aivan varmaan pitävät minua vankina, kunnes laiva palaa takaisin, ja silloin kapteeni täyttää uhkauksensa. Parempi, että heti tappaisitte minut."
"Mutta mitä minä voin tehdä, Filippo? Minun täytyy ajatella omaa turvallisuuttani. Jos voit antaa minulle hyvän neuvon, niin seuraan sitä."
"Minä vannon pyhän valan, etten petä teitä. Minä lähden saaren toiselle puolelle ja hankin sieltä veneen, jotta olen jo kaukana poissa, ennen kuin teidän pakonne keksitään varhain huomenaamulla."
"Minä uskon sinua, Filippo. Vanno valasi."
"Te voitte seurata minun mukanani, jos tahdotte. Pitäkää käteni sidottuina, kunnes pääsemme saaren toiselle puolelle, ja iskekää tikari rintaani, jos nostan melua."
"Sitä en tee, Filippo. Minä luotan sinuun sittenkin, mutta vanno ensin."