— Minkä sitten, Fadet? Onhan minulla sentään oikeus kysyä sitä sinulta, eikö niin?
— Olen sitoutunut sotapalvelukseen, sanoi hän tavalliseen välinpitämättömään, mutta silti niin surumieliseen tapaansa.
Gervaise hätkähti. — Sotapalvelukseen… sinä!
Keskeyttäen jälleen konemaisen työntekonsa Jean selitti, puhuen ponnettomasti ja välinpitämättömästi:
— Leski Michaud elää kovassa puutteessa, kun hänen poikansa on sotaväessä, senhän tiedätte, rouva. Ajattelin siksi, että voisin sitoutua palvelemaan hänen edestään nuo puuttuvat kaksi vuotta, kun ei hänellä ole varaa pestata ketään sijaansa. Ja sitten ryhdyin heti toimeen.
Gervaise tunsi mielensä järkytetyksi.
— Ja sen olet sinä tehnyt? sanoi hän.
Sitten hän lisäsi epäröiden:
— Mutta eihän sinulle makseta siitä mitään?
Jean'in tummiin silmiin tuli nuhteleva ilme.