Tosin haukkui moni tyttö, jolle hän oli unohtanut osoittaa huomiota, hänen harvapuheisuuttansa ja Xanthestakin oli usein tuntunut tukalalta, kun ei hänen kielensä löytänyt ainoatakaan sanaa ainerikkaista tarinoista, joita hänen silmänsä Xanthelle kertoivat. Niin, ne tiesivät puhua! Ja jos hän loi häneen syvän sydämmellisen katseensa, joka häntä leimuamatta kohtasi, mutta hehkuvana ja valtavana kuin laavavirta, joka hiljaisella äänettömällä kulullansa kumoo kaikki esteet, arveli hän, että Phaon ei vaikenisi sielun ja sydämmen köyhyydestä, vaan sen vuoksi, että tunteet, jotka häntä liikuttivat, olivat niin rikkaat ja voimakkaat, ett'ei mikään kuolevainen suu voisi pukea niitä sanoihin.
Tästä kaikesta huolimatta oli Xanthe tänään suutuksissaan kumppanillensa, ja tytön vihalla on kaksi silmää, joista toinen on sokea, toinen terävämpi kuin haukan.
Mitä neitonen tavallisesti piti arvossa ja mielellään näki Phaonissa, ei hän ottanut lukuun tänään, mutta hänen puutteistaan hän nyt näki pienimmätkin.
Tosin oli hän osoittanut sanaakaan sanomatta paljon rakkautta, mutta hänhän oli mykkä kuin kala ja olisi kyllä kehunut itseänsä ja vaatinut kiitosta aivan kuin kaikki muutkin, jollei hänen hitaisuutensa olisi kahlinnut hänen kankeaa kieltänsä.
Vast’ikään täytyi hänen ojentaa laihalle Iphikselle kätensä, koska hän siinä liian hitaasti liikkui. Hän oli uninen, ujo haaveksija, ja hän tahtoi sanoa hänelle, että se olisi hänelle sopivampaa oikaista itseänsä mukavasti vuoteelle ja ennemmin opetella yhä enemmän hiljaisuutta, kuin kosia vieraita tyttöjä ja riehua hurjien poikien kanssa koko yön.
Lysander.
Kun Xanthe lähestyi isänsä huonetta, kuuluivat Semestren huudot ja monauluksen [soitannollinen kalu, jota puhallettiin niinkuin meidän flagelotia taikka klarinettia] iloiset säveleet.
Eräs silmänkääntäjä oli hankkinut sisäänpääsöä maatilalle ja näytti nauraville katsojillensa opetettujen kukkojensa temppuja.
Hän oli kääpiömäisen pieni mies, varustettu ulospäin kaarevilla säärillä.
Hänen lyhyellä kaulallansa oli suuri pää, pitkälle etenevällä otsalla, joka varjosti alttaanin tavoin läpitunkevia silmiä.