— Lähetin, jota tarvitsemme, olen minä valinnut. Te se olette, Yrjö junkkari.
Henriika ei ollut kertaakaan keskeyttänyt Mariaa, mutta nyt hän sanoi sydämellisesti:
— Olemme vasta tänään tutustuneet toisiimme, mutta luotan teihin täydellisesti. Muutama tunti sitten olisi musta ollut värini, mutta jos te rupeatte ritarikseni, niin valitsen iloisen vihreän, sillä nythän alan jälleen toivoa. Tahdotteko tehdä minulle tuon palveluksen?
Yrjö oli tähän saakka vaieten katsonut alas. Nyt hän kohotti päätänsä ja sanoi:
— Jos saan lomaa, niin olen käskettävänänne. Mutta en voi kantaa kuin yhden naisen värejä, ja hänen värinsä on sininen.
Henriikan huulet vavahtivat hieman, mutta junkkari jatkoi:
— Kapteeni van der Laen on esimieheni. Menen heti hänen puheillensa.
— Entä jos hän ei anna suostumustansa? kysyi Maria.
Henriika keskeytti häntä vastaten kopeasti:
— Sitten pyydän teitä lähettämään luokseni taiteilija Vilhelmin.