Maalaustelineillä oli pitkiä pahvilevyjä, joihin oli piirretty suunnitelmia monine kuvioineen, suuria tuskin alettuja ja puolitekoisia maalauksia, mannekiineja, puusta tehtyjä liikkuvia hevosenpäitä ja kipsisiä malleja oli lattialla, pöydällä ja akkunalla. Vaatetta, pukuja, mattoja, aseita oli tuolien selkänojien päällä tai kistujen kansilla, pöydillä ja lattiallakin.
Kuihtuneita laakeriseppeleitä pitkine nauhoineen liehui tulisijan yläpuolella; yksi niistä oli pudonnut alas ja roikkui Julius Caesarin rintakuvan kaljulla päälaella.
Maalarin kuusi kissaa kuljeksi ympäri maalaustelineiden välillä tai loikoivat kallisarvoisella sametilla taikka arapialaisilla kudoksilla.
Eräässä huoneen kulmassa oli pikkunen sänky, jonka edessä riippui silkkiset uutimet. Se oli mestarin suosikkien makuukamari. Paraikaa siellä loikoi valkonen muhkea kissa poikineen.
Kaksi keltaista ja sinistä kakaduaa sekä useita papukaijoja oli kiinni messinkirenkaissaan avoimen ikkunan edessä ja Coellon sysimusta neekeri ryömi ympäri puhdistaen avaran huoneen lattiata keskipäivällä. Samalla hän alinomaa ravisteli villatukkaista päätään ja irvistellen näytti hampaansa, sillä hänen isäntänsä lauleli äänekkäästi työtä tehdessään ja kirjavapukuinen rengaskorvainen afrikalainen rakasti musiikkia.
Mikä muutos olikaan tapahtunut alankomaalaisen hiljaisessa, hyvin järjestetyssä, kiusallisen puhtaassa atelieerissa!
Mutta tässä sekamelskassakin valmistettiin oivallisia maalauksia; olipa espanjalaisella paljoa runsaampi mielikuvitus kuin Moorilla ja hän teki tauluja, jotka olivat paljon eloisammat ja henkilöistä rikkaammat.
Mutta niin vakavia ja tarkoin mietittyjä, niin ihmeellisesti totuudenmukaisia kuin rakastetun, mestarin taulut eivät espanjalaisen tekemät suinkaan olleet.
Coello kutsui nuorukaisen taulu-telineen luo ja sanoi, osottaessaan monikuvioista värillä tehtyä luonnosta, jota hän paraikaa maalaili:
"Katsoppas poikaseni; tästä tulee kentaurien taistelu; nämä ovat parttilaisia ratsumiehiä; — pyhä Yrjö ja louhikäärme sekä ristiretkeilijät eivät vielä ole valmiit. Kuningas tahtoo myös Ilmestyskirjassa mainitut ratsastajat. Hyi peeveli! Mutta minkäs tekee; huomenna minä alan niitä maalata. Kaikkityyni kuuluu tuolla kauempana olevan alvi-sirkuksen seiniin ja kattoon. Kaikesta tästä roskasta ei yksi henkilö paljoakaan ennätä valmistaa ja minä — minä — tilauksia on vieläkin ylen paljon. Ihmisen täytyisi tehdä työtä kahden, neljän hengen edestä! Efesoksen Dianalla oli monta rintaa ja Cerberuksella oli kolme päätä, mutta minulla ei ole kuin kaksi kättä. Minä tarvitsen apua ja sinä juuri olet oikea apulainen. Isabella sanoo, että te ette vielä ole piirtäneet ettekä maalanneet hevosia; mutta olethan sinä hevosmies kuin puoleksi kentauri. Ryhdyhän nyt varsoihin ja kun pääset kylliksi pitkälle, niin siirrä piirrokset sirkuksen kattoon ja seiniin. Minä sitte täydennän kokonaisuuden ja annan sille ryhtiä."