"Jospa vaan sataisi lunta!" hoeskeli sysimies. Kuta korkeammalle tultiin, sitä syvempi oli lumihanki ja sitä tukalammaksi tuli siinä kahlaaminen.

Tohtorin vuoksi seppä useamman kerran komensi "seis!" ja silloin Costa meni reen luo kysymään: "Mikä nyt on?" taikka hän sanoi: "Kyllä kaiketi jo jatkamme?" Kun kaukaa kuului ketun räkytys, jos susi laski ulvovan äänen tai huhkain lensi puun latvoissa, niin kuului vanha Rahel myöskin päästävän rääkkyvän äänen ja toisetkin hypähtivät säikähtyen. Ainoastaan Markku kulki tyynenä ja antamatta narrata itseään pikku tammahevosensa pään kohdalla, sillä hän tunsi kaikki äänet metsässä. Aamupuolella tuli kovempi pakkanen. Ruth heräsi ja alkoi itkeä ja isä kysyi levotonna: "Milloinka seisatumme lepäämään?"

"Tuon mäen takana, kymmenkunta jousipyssyn ampumamatkan päässä täältä."

"Rohkeutta!" kuiskasi seppä. "Asettukaa rekeen, tohtori, me toiset lykkäämme."

Mutta Costa osotti läähättävää hevosta, ravisti päätänsä kieltävästi ja laahusti eteenpäin.

Kummallista kaaripyssyä lienee sala-ampuja käyttänyt, sillä toinen neljännestunti toisensa jälkeen kului eikä vieläkään oltu päästy mäen huipulle. Sen lisäksi alkoi yhä enemmän valjeta ja hiilenpolttaja käänteli päätänsä aina levottomammin, milloin ylöspäin, milloin sivulle. Taivas oli pilvessä, valo ylhäällä harmaa ja sakea, ja täynnä valkoista sumua. Lumi oli vielä häikäisevä, mutta se ei kiiltänyt eikä kimallellut enää, vaan lähellä ja kaukana se oli kiillottaman valkonen kuin liitu.

Ulrikki astui reen vieressä ja lykkäsi. Kun Ruth kuuli hänen ähkivän ja puhkivan, taputti hän pojan kättä, joka oli reen laitaa vastaan, ja tämä teki pojalle hyvää ja hän hymyili.

Kun jälleen seisahdus tapahtui, tällä kertaa mäen harjalla, niin Ulrikki huomasi, että sysimies vainusi ilmaa ja tuiski sieramiaan kuin koira. Ulrikki kysyi: "Mikä nyt on, Markku?"

Silloin sala-ampuja irvisti ja vastasi: "Minä vainuan lumisadetta."

Nyt kuljettiin alamäkeä ja kun oli matkaa jatkettu vähän, virkkoi sysimies: "Tuolla alhaalla Jörgin luona pääsemme katon alle ja te vaimoväki saatte lämmitellä takkavalkean ääressä."