Kahdestoista luku.
Aterioituansa lähti Moor vanhan palvelijansa kanssa, joka hevoset hoidettuaan oli palvelijain huoneessa syönyt maukasta joulupaistia, Hochburgiin hankkimaan itselleen saattomiehiä seuraavaksi päiväksi.
Pellicanus oli luvannut hoitaa poikaa, joka vieläkin nukkui rauhallisesti.
Narri olisi mielellään tahtonut ruveta levolle, sillä hän tunsi itsensä väsyneeksi ja viluiseksi; mutta hän jäi kuitenkin tuntikausiksi sairaan luo, vaikkei huonekaan ollut lämmitettävä. Kädet ja jalat kontassa hän yölampun ääressä piti vaaria pojan jokaisesta hengenvedosta usein niin suurella huolella ja osanotolla kuin jos poika olisi ollut hänen oma lapsensa.
Kun Ulrikki viimein heräsi, kysyi hän hämmästyneenä ja levottomana missä hän oli ja kun narri oli tässä suhteessa häntä rauhoittanut, pyysi hän leipäpalaa, sillä hänellä oli nälkä.
Miten nälissään hän oli, sen hän heti näytti, kun hänen eteensä oli asetettu muutamia ruokalautasia.
Pellicanus olisi tahtonut häntä ruokkia niinkuin pientä lasta, mutta poika otti uljaasti lusikan hänen kädestään ja narri sai tyytyväisellä hymyllä todistaa pojan oivallista ruokahalua eikä hän poikaa häirinnyt ennenkun tämä oli kylliksensä syönyt. Silloin hän alkoi poikaa kuulustella sellaisella tavalla, joka poikaa kummastutti ja hänestä tuntui vaikealta käsittää ja herätti epäluuloa.
"No pikku lintuseni", alkoi narri iloisessa luulossa, että hänen teräväjärkiset johtopäätöksensä nyt toteutuisivat, "taisitpa olla pitkällä lentomatkalla kirkkomaalle missä sinut löysimme? Haudan päällä on aina parempi olla kuin haudassa; ja paljo mukavampaa on maata sängyssä Emmendingenissä, vatsa täynnä puuroa ja vasikanlihaa, kuin lumessa maantiellä vatsan nälästä kuristessa. Puhuppa nyt suusi puhtaaksi, ukkoseni! Missä on teidän rosvonpesänne?"
"Rosvonpesäkö?" matki Ulrikki kummastuneena.
"No niin, sanoppa sitä sitte vaikka ritarilinnaksi tai joksikin muuksi, minusta nähden olkoon menneeksi", jatkoi Pellicanus urkkien. "Jostakin on kukin kotoisin paitse herra Ei kukaan, mutta koska sinä olet joku, niin ei voi herra Ei kukaan olla sinun isäsi. Puhuppa nyt vähän isä-ukostasi."